Espoon ympäristöyhdistys ja Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri tiedottavat 5.11.2008
Luonnonsuojelijat vaativat Espoonkartanon kaavoitusta uusiksi
Espoon ympäristöyhdistys ja Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri vaativat Espoonkartanon kaavoitukseen aikalisää. Nykyiset suunnitelmat ovat osayleiskaavan ja maakuntakaavan vastaisia. Kauas muusta yhdyskuntarakenteesta rakentaminen lisää henkilöautoliikennettä ympäristöongelmineen ja tulee kalliiksi veronmaksajille.
Espoon kaavoitusjohto yrittää yhdessä suurmaanomistajien kanssa ajaa läpi yhdyskuntarakennetta hajottavia, ympäristölle tuhoisia ja kaupunkilaisille erittäin kalliita kaavoitusratkaisuja. Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnalle on 29.10. esitelty uusi Espoonkartanon kaavarunkosuunnitelma (joka ei ole lakiin perustuva asiakirja) poikkeaa merkittävästi kaupunginvaltuuston keväällä hyväksymästä Espoon eteläosien osayleiskaavasta ja maakuntakaavasta. Suunnitelma merkitsee yhdyskuntarakenteen hajauttamista, autoliikenteeseen tukeutuvaa kaupunkirakentamista sekä suuria kunnallistekniikan rakentamiskustannuksia kaupungille.
Kaavarungossa on esitetty uusien laajojen pientaloalueiden sijoittamista Kehä III:n pohjoispuoleisille Espoonkartanon, Perinkin, Holken-Mynttilän ja Finnsin alueille. Näistä erityisesti Perinkiin ja Mynttilään sijoitetut uudet alueet ovat ristiriidassa eteläosien osayleiskaavan kanssa. Osayleiskaavassa kulttuurihistorialliselle alueelle sallitaan vain kylämäinen rakentaminen. Kaavarunko sallisi kuitenkin Perinkiin rakentamisen jopa kolmikertaisella tehokkuudella. Myös muualla, kuten Mynttilässä, tehokkuudet poikkeavat merkittävästi osayleiskaavan ratkaisuista. Nämä alueet sijaitsevat kaukana olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta ja edellyttävät kalliita liikenne- ja muita kunnallistekniikan ratkaisuja. Alueille ei myöskään ole mahdollista järjestää tehokasta joukkoliikennettä.
Kaupungille alueen kunnallistekniikasta, liikenteestä ja palveluiden rakentamisesta koituvat kustannukset olisivat huomattavasti esimerkiksi Kauklahden asemanseudun rakentamista korkeammat.
Espoon asemakaavoissa on jo nyt rakentamatonta kerrosalaa yli kaksi miljoonaa kerrosneliömetriä ja lisäksi yleiskaavoissa asuntorakentamiseen on varattuna noin viisi miljoonaa kerrosneliömetriä. Nämä riittävät hyvin turvaamaan asuntojen tuotantotavoitteet ainakin 30 vuodeksi tarvitsematta mennä uusiin kaupunkirakennetta hajottaviin ratkaisuihin. Kaavarunkoa on perusteltu uusien pientaloalueiden tarpeella, jotta kaupunki pystyisi täyttämään aiesopimuksen tavoitteen 2500 asunnon vuosituotannosta. Tätä samaa perustelua kaupungin kaavoitusjohto käyttää kaikilla suuremmilla kaavoituskohteilla, kuten esimerkiksi Histassa, Saunalahdessa ja Uusmäessä.
Kaavarunkoaineistossa on esitetty mahdollisuus rautatieaseman sijoittamiseen Mynttilään. Mahdollinen ratayhteys johtaa kuitenkin koko ratavarren maankäytön uudelleenarviointiin. Kaupungin ja maanomistajien perustaman yhteisen johtoryhmän teettämässä kaavarungossa on alueelle esitetty selvästi korkeampia väestötavoitteita ja rakennustehokkuuksia kuin mitä luottamuselinten hyväksymä yleiskaava ja sen toteuttamisjärjestys mahdollistaa. Kun ratayhteyden tulevaisuus on kuitenkin täysin avoin, ei Mynttilän alueen maankäytöstä ole syytä nyt tehdä uusia päätöksiä.
Kauklahdessa on kaavoitettu tai ollaan kaavoittamassa monia uusia asuinalueita mm. Hansavalkamaan, Kuninkaankartanoon, Näkinmetsään ja Kurttilan pohjoisosiin. Nämä alueet sijoittuvat keskeisesti Kauklahden yhdyskuntarakenteeseen ja mahdollistavat jopa kymmenen tuhannen uuden asukkaan sijoittamisen alueelle. Uusien alueiden kaavoittamiselle Kauklahden suuralueelle ei siten ole tarvetta ainakaan 15-20 vuoteen.
Nyt esille tuodussa kaavarungossa on unohdettu maakuntakaavan ja osayleiskaavan ohjausvaikutukset sekä alueen kulttuurimaiseman, kiinteiden muinaisjäännösten ja luontoarvojen merkitys. Rakentamisen ohjaaminen Kehä III:n pohjoispuolella sijaitsevan Espoonkartanon sijaan Kauklahden nykyisen ratayhteyden ja palveluiden läheisyyteen säästäisi kaupungin kustannuksia, vähentäisi liikennettä ja kasvihuonekaasuja sekä mahdollistaisi Kauklahden niukoiksi jääneiden palveluiden parantamisen.
Lisätietoja:
Pasi Raipola, hallituksen jäsen
p. 040 507 2004
Espoon ympäristöyhdistys ry
Ursula Immonen, toiminnanjohtaja
p. 044 258 05 98
Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri