ASIA Muistutus koskien Espoon Golfseura ry:n hakemusta "Veden johtaminen Gumbölenjoesta golfkenttäalueen kasteluun, Espoo" (Dnro LSY-2007-Y-255, 31.8.2007)

PROSESSIOSOITE

Luonnonsuojelusihteeri Tapani Veistola

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry

s-posti: uusimaa@sll.fi

osoite: c/o Suomen luonnonsuojeluliitto, Kotkankatu 9, 00510 HELSINKI

puhelin: (09) 228 08 266 ja 0400 615 530

telekopio: (09) 228 08 200

MUISTUTTAJAT

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry, Helsinki

s-posti: uusimaa@sll.fi

osoite: Kotkankatu 9, 00510 HELSINKI

verkkosivu: www.sll.fi/uusimaa

Espoon ympäristöyhdistys ry, Espoo

osoite: Pappilantie 5, 02770 ESPOO

Kirkkonummen ympäristöyhdistys ry, Kirkkonummi

s-posti: jussi.pesola@kolumbus.fi

osoite: c/o Jussi Pesola, Sjövikintie 46, 02440 LUOMA

puhelin: 0400-416 991

verkkosivu: www.sll.fi/kirkkonummi

Virtavesien hoitoyhdistys ry, Espoo

s-posti: esa.lehtinen@ymparisto.fi

osoite: Virtavesien hoitoyhdistys ry, Kirjastopolku 5 B 13, 08500 Lohja

(Espoon virtavesien vastaava: Aki Janatuinen, aki.janatuinen@helsinki.fi, p. 040 754 7778)

verkkosivu. www.virtavesi.com

VAATIMUKSET

Espoon Golfseura ry:n hakemus "Veden johtaminen Gumbölenjoesta golfkenttäalueen kasteluun, Espoo" (dnro LSY-2007-Y-255, 31.8.2007) tulee lain vastaisena hylätä kuulutuksen liittyvien asiakirjojen mukaisin selvityksin ja hakemussisällöin.

PERUSTELUT

Riittämättömät selvitykset

Lupahakemuksen tulee perustua riittäviin ja päteviin selvityksiin Mankinjoen-Gumbölenjoen vesistön eliöstöstä ja valuma-alueesta ekologisena kokonaisuutena ja ekosysteeminä. Lupahakemuksessa on selvityksinä esitetty virtaama- ja kalastotietoja vain muutamalta lähivuodelta. Niissäkin on puutteellisesti tietoja mm. selvitysajankohdan virtaamista ja selvitysajankohtana joesta pumpatun kasteluveden määristä. Lupahakemuksen asiakirjoissa esitetty puutteellinenkin vesistötarkkailu osoittaa Mankinjoen-Gumbölenjoen vesistön virtaamien suuret, yli satakertaiset, vaihtelut ja muutamien vuosien välein toistuvat ongelmalliset kuivat kaudet. Mitään selvityksiä kuivina aikoina suoritetuista kentän kasteluvedenotoista ja niiden vaikutuksista vähiin virtaamiin joessa ei ole esitetty.

Mankinjoen-Gumbölenjoen vesistön tilan selvitysten tulee perustua mitattuihin ajantasaisiin tosiasioihin. Tämä edellyttää asianmukaisten mittausten välitöntä järjestämistä ja asentamista tarpeellisiin kohteisiin ja toimintoihin. Hakemuksessa esitetyt teoreettisiin laskelmiin sekä enemmälti perustelemattomiin arvioihin perustuvat oletukset ja päättelyt eivät edusta asianmukaista suunnittelua ja asiantuntemusta. Mittalaitteet ja niiden tulokset tulee myös olla ulkopuolisten tarvittaessa todennettvissa. Lupahakemuksessa on maininta, että joitain mittalaitteita ollaan vasta hankkimassa syksyn 2007 kuluessa.

Suoraan jokivirtaamasta otettavan vedenottomäärän rajat tulee määritellä vähän veden aikaan ja tarpeen vaatiessa hyvinkin pieniksi tiettyinä suhteellisina osuuksina joen todellisesta virtaamasta, jotka osuudet eivät vaaranna vesistön ekosysteemiä. Tällöinkin vedenotolla täydennettäisiin lupamääräyksiin edellytettäviä varastovesialtaita, joista sitten kasteluvesi pumpattaisiin kastelujärjestelmään. Tarvittaessa vedenotto tulee kokonaan kieltää. Kasteluvedenotto Mankinjoen-Gumbölenjoen vesistöstä tulee suorittaa hyvien virtaamien aikana täytettyjen varastovesialtaiden kautta, ei suoraan jokivirtaamasta. Näin voidaan vähentää haittoja ja tasata kasteluveden pumppauksen aiheuttamia äkillisiä ja vähän veden aikoina erittäin haitallisia ja merkittäviä virtaaman vaihteluita ja osittaisia kokonaan pysähdyksiäkin (VL2:3 §).

Intressivertailun puute

Luvan myöntämiselle ei ole asiallisia perusteita, koska luvan hakija ei esitä hakemuksessaan mitään tarkempia selvityksiä saavutettavista hyödyistä ja etenkään toiminnan aiheuttamista haitoista. Hyötyjen ja haittojen yhteismitallisista vertailuista ei myöskään ole mitään selvitystä. Luvan hakija esittää vain omia käsityksiään ilman kunnollisia perusteluita. Vertaa vesilaki 2:11.3 §: "Milloin hyödyn taikka vahingon, haitan ja muun edunmenetyksen raha-arvo on vaikeasti määrättävissä taikka yrityksellä tai menetettävällä edulla on raha- arvon lisäksi muutakin merkitystä, on luvan edellytyksiä harkittaessa verrattava yrityksen ja menetettävän edun merkitystä yleiseltä kannalta katsottuna."

Haitalliset vaikutukset ympäristöön ja kaloihin

Lupahakemuksessa todetaan, että vedenotto ei aiheuttaisi muutoksia nykyisiin joen virtaamiin ja eliöstön elintilaan. Lupa-asiakirjoista selviää, että nykyiselläänkin on muutaman vuoden välein toistunut tilanteet, jolloin virtaus joessa on miltei tyrehtyneessä tilassa. Tällöin ilmeisesti Espoon golfseura on kuitenkin jatkanut kasteluvedenottoaan, koska sillä ei ole rakennettuna minkäänlaisia varastoaltaita. Kasteluvedenotosta johtuen ovat kriittisen vähäisen virtaaman kaudet kentän alapuolisessa joen osassa vaikuttaneet paljon pidempään kuin muuten olisi ollut tilanne. Asiantila on korjattava nyt käsittelyssä olevassa luvassa. Kalastoselvityksetkin osoittavat kalakannan ja poikastuotannon suuria vaihteluita, jotka osaltaan todennäköisesti johtuvat jokiuoman haitallisista kuivumisista.

Lupahakemuksessa tulee huomioida hakemuksen kohteena olevan vesistön merkittävyys Suomenlahden, Espoonlahden ja Mankinjoen-Gumbölenjoen vesistön paikallisen kalaston ja vaelluskalojen kulkureitittinä, lisääntymisalueena ja elinympäristönä.

Yhteydet muihin hankkeisiin

Lupahakemuksen tulee perustua riittäviin ja päteviin selvityksiin Mankinjoen-Gumbölenjoen vesistön aiemmasta ja nykyisestä käytöstä sekä tulevasta käytöstä.

Lupahakemuksessa tulee huomioida hankealueen ympäristössä kuten Espoonkartanon alueella ja Espoon eteläosien yleiskaavasuunnitelmissa vireillä olevat huomattavat yhdyskuntarakentamisen hankkeet ja niiden aiheuttamat vaikutukset ja haitalliset lisäkuormitukset Mankinjoen-Gumbölenjoen vesistöön

Lupahakemuksessa tulee huomioida vedenoton vaikutukset Espoonlahden merialueen ja Espoonlahden luonnonsuojelualueiden luonnonolosuhteisiin ja tilaan. Mankinjoen-Gumbölenjoen vesistö tuottaa merkittävän osan Espoonlahteen valuvasta ja Espoonlahden tilaan vaikuttavasta makeasta vedestä.

Varovaisuusperiaate

Kaikki Mankinjoen-Gumbölenjoen vesistöön mahdollisesti kohdistetut vesistön luonnontilaisuutta muuttavat toimet tulee suorittaa varovaisuusperiaatteen mukaisesti siten, että vesistön ekosysteemin säilymistä ja paranemista ei missään tapauksessa saa riskeerata.

Muut luvat ja niiden päivitystarve

Nykyisessä muuttuneessa tilanteessa Espoon Golfseura ry:n vedenoton lupahakemusta käsiteltäessä tulee ottaa uudelleen harkintaan ja päivittää nykytilanne huomioivaksi Dämmanin vesilaitoksen vedenottolupa (29.9.1969) sekä LSY:n 21.12.2006 lupapäätös, jossa Gumböle Golf Oy:lle myönnettiin vedenottolupa Gumbölenjoesta golfkentän kasteluun. Samoin tulee selvittää ja ajantasaistaa Espoon Golfseura ry:n kentän alapuolella Gumbölenjoessa olevan pohjapadon lupa ja lupamääräykset ja rakenne sellaisiksi, että sen nykyinen vesieliöiden kulkueste poistuu (ks. VL 1:12 § ja VL 2:22 §, VL 2:3 §).

Kaikki Mankinjoen-Gumbölenjoen vesistöön kohdistuvat vedenottoluvat, mukaan lukien Espoon kaupungin Dämmanin vedenottamo, tulee uudelleen harkita huomioiden vesistön kokonaiskuormitukset, vireillä olevien yhdyskuntarakentamisten tulevat vaikutukset sekä muutoksessa olevat ilmaston ja säätilojen suuret vaihtelut ja tulvien yleistyminen ja virtaamamäärien äärevöityminen. Mankinjoen-Gumbölenjoen vesistöön mahdollisesti kohdistetuissa rakentamishankkeissa ja -järjestelyissä tulee kaikissa pyrkiä haittojen minimoimiseen ja vesistön valumien viipymän ja äärevyyksien tasaamiseen rakentamalla mm. kasteluvedelle varastovesialtaistoja ja valumavesille tasausaltaistoja ja kosteikkoja (ks.VL 2:3 §).

Selvityksiä vedenhankinnan vaikutuksista Gumbölenjoen kalastoon ja ravustoon

(Tämän luvun lähde: Aki Janatuinen, Virtavesien hoitoyhdistys ry 29.11.2007)

Virtaaman laskiessa lähelle Dämmanin vedenottamon sallitua minimi-ohijuoksutusta jää joen alajuoksulla ja eritoten Mynttilänkosken alueella laajoja uomanosia kuiville virtaaman ehtyessä riittämättömän pieneksi. Virtaaman pienenemisen vaikutukset ilmenevät korostetuimmin juuri Mynttilänkoskessa, jossa uoma on muuta jokea leveämpää, laajalti matalaa. Nämä matalat alueet käsittävät Mynttilänkoskessa peittävyydeltään monin paikoin jopa 70...90% uoman leveydestä.

Taimenen (Salmo trutta) 0+ -ikäisille poikasille nämä matalat uomanosat ovat kosken parasta habitaattia ja täten niillä on suurin tuotantopotentiaali. 1+ -ikäiseksi selviävien taimenten määrä kuitenkin määräytyy pitkälti 0+ -ikäisille sopivan koko ajan vesitetyn alan kantokyvyn mukaan. Mynttilänkosken tapauksessa tuotantopotentiaalia rajoittaa tuntuvasti alivirtaama-aikana kuiville jäävien matalien ranta-alueiden määrä koskipinta-alasta.

Virtaaman vaihtelu altistaa matalilla uomanosilla viihtyvät taimenen poikaset predaatiolle niiden joutuessa pakenemaan syvempään veteen matalempien uomanosien jäädessä alivirtaamalla kuiville. Jokainen siirtyminen altistaa poikasen uudestaan predaatiolle. Lisäksi pidempiaikainen kuivuus altistaa poikaset epäsuotuisan habitaatin lisäksi myös keskinäiselle kilpailulle, joka myös vaikuttaa negatiivisesti kosken tuotantopotentiaaliin.

Nahkiaiselle (Lampetra fluviatilis) vedenotto aiheuttaa vastaavanlaista haittaa, kuin taimenellekin. Nahkiaisen tärkein kasvu- ja lisääntymisalue on 0...0.5 metrin syvyisessä vedessä. Näiden kasvualueiden jäädessä kuiville ovat likomadot pakotettuja tulemaan ulos suojaputkistaan, jolloin ne altistuvat predaatiolle. Virtaaman heiketessä myös hapen puute voi ajaa likomadot ulos suojaputkistaan samoin seurauksin. Nahkiaisen likomatovaihe virtavedessä kestää 5-6 vuotta, jonka aikana ne altistuvat vedenotosta seuranneen kuivumisen seurannaisvaikutuksille. Vaikutusten voikin katsoa aiheuttavan vesistön nahkiaiskannalle erityisen merkittävää haittaa.

Myös jokirapu (Astacus astacus) ja täplärapu (Pacifastacus leniusculus) kärsivät vesistön vedenotosta. Vedenpinnan laskiessa ravut ovat pakotettuja vaihtamaan suojapaikkaa, jolloin ne altistuvat predaatiolle. Suojapaikan vaihtaminen ja puolustusreaktiot predaattoreita vastaan saattavan jopa hidastaa ravun kasvua stressin lisääntymisen ohella. Osa ravuista kuitenkin jää kaikesta huolimatta suojapaikkaansa, jonka seurauksena ne menehtyvät alueen kuivuessa. Virtaaman muutoksista seuraava vedenpinnan vaihtelu altistaa ravut toistuvasti predaatiolle ja sen seurannaisvaikutuksille sekä keskinäisele kilpailulle.Vesistön rapukannoille vedenotosta aiheutuu haitta, jonka voi tästä syystä katsoa olevan taloudellisestikin merkittävä.

Näiden lisäksi on selvää, että laajojen aluiden jääminen kuiville vedenoton vuoksi vaikuttaa myös niiden pohjaeläimistöön, sammal-lajistoon, ja yleensäkin koko jokiekosysteemin haitallisesti. Tällä on vaikutusta myös mm. kalojen ja rapujen ravintotilanteeseen.

Ruotsissa on laskettu, että joessa veden virtaus ei saisi laskea alle 25 litran sekunnissa uoman leveysmetriä kohden, jotta vedenotosta ei aiheudu haittaa vesiluonnolle. (Degerman, E., Nyberg, P., Näslund, I. ja Jonasson, D. 1998. Ekologisk fiskevård. Jöngköping, Sportfiskarna. 335 s. ISBN 91-86786-32-6.) Gumbölenjoessa tämä kriteeri ei täyty.

Mankinjoen vesistön taimenkanta on yksi Suomen yhdeksästä alkuperäiseksi katsotusta meritaimenkannasta. Kantaa ei ole viljelyssä, joten sen säilyminen on yksinomaan sen luontaisella levinneisyysalueella tapahtuvan lisääntymisen varassa. Nykyisellään lisääntymistä tapahtuu miltei yksinomaan vain Mynttilänkosken alueella.

Gumbölenjoen vedenoton vaikutukset joen kala-, rapu- ja nahkiaiskannoille eivät ole rahassa mitattavissa, sillä niihin sisältyy runsaasti aineettomia arvoja, jotka eivät ole rahalla korvattavissa. Näiden suojeluarvojen vaalimiseen Suomikin on sitoutunut allekirjoittamalla Rion biodiversiteettisopimuksen.

Kuitenkin on ilmiselvää, että vedenotosta aiheutuvat kalataloudelliset menetykset kalavedenomistajille ja virkistyskäytölle ovat huomattavat, puhumattakaan vaikutuksista luonnon monimuotoisuudelle ja lajien suojelulle. Gumbölenjoen taimenkannan kalataloudellinen arvo piilee nykyisellään erityisesti siinä, että se on paikallisiin olosuhteisiin erinomaisesti soveltuneena kantana korvaamaton geenipankki ajatellen tulevaisuuden kalanviljelyä ja istutustoimintaa.

Mahdollisia uhanalaisia lajeja

Mankinjoen-Gumbölenjoen vesistössä on tehtävä lukuisia perusselvityksiä ennen luhakemuksesta päättämistä. Mankinjoki-Gumbölenjoen vesistö on hyvin mahdollista vuollejokisimpukan ja eräiden uhanalaisten vesisammalien esiintymisaluetta. On mahdollista jopa, että vesistössä esiintyisi jokihelmisimpukkaa. Olimme asiassa yhteydessä Helsingin yliopiston luonnontieteellisen keskusmuseon intendentti Ilmari Valovirtaan, joka on maan johtava simpukka ja nilviäsasiantuntija. Hän totesi, että Mankinjoki-Gumbölenjoen vesistöä ei ole inventoitu, mutta Kauklahden alueen arkeologisissa kaivauksissa on löytynyt selvää näyttöä mm. jokihelmisimpukan aiemmasta esiintymisestä alueen vesistössä. Tällä perusteella on mahdollista, että vesistössä voisi edelleenkin esiintyä jokihelmisimpukkaa ja vielä todennäköisemmin vuollejokisimpukkaa. Asia on tutkittava ja selvitettävä ennen kyseesä olevasta vedenottoluvasta päättämistä. Vedenotto todennäköisesti vaarantaisi mahdollisten uhanalaisten jokihelmisimpukan vuollejokisimpukan selviytymisen toistuvien kuivien kausien aikana suoritettavan vedenoton johdosta.

Tulemme vielä täydentämään muistutustamme, kun olemme saaneet mahdollisia tuloksia ja tarkempia selvityksiä tästä aineistosta.

Vaatimus uudesta kuulutuksesta jos hakemusta muutetaan

Mikäli lupahakemuksen käsittely jatkuu huomioiden esittämämme vaatimukset ja muutosesitykset tulee muutettu lupahakemus kuitenkin vielä asettaa uudelleen nähtäville, jotta voimme siihen vielä tarvittaessa esittää omat kannanottomme.

Vaatimus ajallisesesta rajauksesta

Luvanhakija esittää, että lupa myönnettäisiin voimassa olevana toistaiseksi. Mikäli lupaehtoja ja määräyksiä muutetaan edellä esittämällämme tavalla ja lupa mahdollisesti myönnetään, on se myönnettävä kuitenkin vain määräaikaisena, esim. kahden vuoden ajaksi. Vesistöihin, jokiin, puroihin ja niihin liittyviin luontoalueisiin ja luonnonsuojelu- sekä Natura-alueisiin liittyvät säädökset ovat juuri tällä hetkellä suurten muutosten ja kehittämisten alla. EU:n vesipuitedirektiiviin liittyvä säädöstö tulee muutaman vuoden sisällä merkittävästi uudistumaan vaikuttamaan myös Mankinjoki-Gumbölenjoen vesistön alueelle myönnettyjen lupien lupamääräyksiin.

YHTEENVETO

Vesilain 2:3 § toteaa hyvin selkeästi asioita, joihin nähden lupahakemus on selvässä ristiriidassa:

"Rakentaminen on, jos sen tarkoitus voidaan saavuttaa ilman kustannusten kohtuutonta lisääntymistä hankkeen kokonaiskustannuksiin ja aiheutettavaan vahinkoon verrattuna, suoritettava siten:

1) ettei yrityksestä aiheudu vältettävissä olevaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä rannan tai vesialueen omistajalle;

2) ettei kalakantaa vahingoiteta;

3) ettei enempää kuin tarkoitetun tuloksen saavuttamiseksi on välttämätöntä:

a) vaikeuteta vesistössä kulkemista ja puutavaran uittoa, vesivoiman käyttämistä, vesistön järjestelyä tai säännöstelyä, kalastuksen harjoittamista, maan kuivattamista, veden johtamista nesteenä käytettäväksi tai pohjaveden ottamista;

b) heikennetä vesistön puhdistautumiskykyä tai muutoin vahingollisesti muuteta vesiluontoa ja sen toimintaa;

c) huononneta vesistön soveltuvuutta virkistyskäyttöön;

d) vähennetä luonnonkauneutta, kulttuuriarvoja tai ympäristön viihtyisyyttä, taikka

e) muutoin loukata yleistä tai yksityistä etua; sekä

4) että vesistön tai pohjaveden erilaiset käyttämistarpeet vastedeskin voidaan tyydyttää mahdollisimman vähäisessä määrin supistettuina."

MUISTUTUSAIKA

Muistutuksen viimeinen jättöpäivä on 30.11.2007.

MUISTUTUSOIKEUS

Muistutusoikeus muodostuu VL 16:7a §:n nojalla. Muistutuksen kohteena olevaan lupahakemukseen kantaa ottaminen ja vaikuttaminen ja hankkeen vaikutukset kuuluvat muistuttajayhdistysten toimialaan ja -alueeseen.

PÄIVÄYS Helsingissä 30.11.2007

VAKUUDEKSI

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry

Leo Stranius, puheenjohtaja

Tapani Veistola, luonnonsuojelusihteeri

Espoon ympäristöyhdistys ry

Stephen Venn, puheenjohtaja

Veikko Solantie, varapuheenjohtaja

Kirkkonummen ympäristöyhdistys ry

Jussi Pesola, puheenjohtaja

Tom Hindsberg, varapuheenjohtaja

Virtavesien hoitoyhdistys ry, Espoo

Markus Penttinen, sihteeri